Ovatko hyvät arvosanat tie onneen?

Iltalehdessä oli tänään julkaistu harvinaisen hyvä juttu viime kevään ylioppilaasta! Suosittelen lämpimästi lukemaan! Lukion ja yhteiskunnan luomat paineet näkyvät valitettavan paljon koulumme arjessa, ainakin omassa työssäni. Nykylukion vaatimukset alkavat yksinkertaisesti olla liikaa. Vaatimukset nuorten opinnoille, kesätöille, harrastuksille, ihan kaikelle alkavat yksinkertaisesti olla liikaa. Yhä useammat uupuvat, eivät siksi, etteivät olisi riittävän hyviä, taitavia tai ahkeria (kuten itse usein uskovat), vaan siksi, että odotukset (omat, muiden tai yhteiskunnan) ovat epäinhimilliset.


Taistellaan yhdessä näitä epärealistisia odotuksia vastaan♥ Arvosanat eivät mittaa sitä, millainen ihminen olet. Kunnianhimoinen saa olla ja hyviä suorituksia saa tavoitella, mutta koko elämä ei saa olla suorittamista. Pitää muistaa toimia oman hyvinvoinnin asettamissa puitteissa, pysähtyä välillä ihan vain olemaan ja ihmettelemään. Elämä ei saa olla suoritus. Olet nuori vain kerran.


Nyt kesäloman lähestyessä onkin hyvä muistaa, että loman tärkein tehtävä on LOMAILLA! Varmistathan, että sille jää riittävästi aikaa :)

Iltalehden juttu

Terveisin

Lukion psykologi Milla Maaria Kansanoja

Vinkkejä sanastojen opiskeluun

• Ota mahdollisuuksien mukaan ruotsi ja englanti (tai muutenkin kielet) eri jaksoihin, ei samaan. Etenkin, jos sinulla on todettu luki-vaikeus ja/tai fonologisen prosessoinnin vaikeutta.
• Sanoja opetellessa
• Merkitse sanalistaan ne sanat, jotka jo osaat. Keskity opettelemaan ensisijaisesti niitä sanoja, jotka ovat sinulle vielä vieraita. Tuttuihin sanoihin riittää lyhyt kertaus.
• Opettele n. 5 sanaa kerrallaan! Ja pidä pieni tauko ennen kun siirryt seuraaviin. Vasta lopussa kertaamalla voit käydä useampia sanoja kerralla läpi.
• Käy sanat ensin läpi peittäen suomennokset (eli yritä miettiä, mitä tämä tarkoittaa suomeksi)
• Käy sanat sitten läpi peittäen vieraskielinen sana (eli yritä muistella, miten tämä sanotaan ja kirjoitetaan vieraalla kielellä)
• Käy  sanat sitten uudestaan läpi peittäen suomennokset ja kirjoita suomennokset muistin varassa paperille tai post-it-lapuille
• Käy sanat sitten läpi peittäen vieraskieliset sanat ja kirjoita ne muistin varassa suomennoksen viereen tai post-it-lapun toiselle puolelle (huom., vain kirjoittamalla opit sanan kirjoitusasun! Eli pelkkä lukemalla opettelu ei riitä! :) )
• KERTAA! J Kukaan ei voi oppia kovin montaa uutta sanaa yhdeltä istumalta!
• Voit myös tehdä sanoista hassuja/outoja/ikimuistoisia lauseita, jolloin sanat jäävät helpommin mieleen
• Voit myös piirtää kuvan sanasta ja kirjoittaa kuvan viereen vieraskielisen ja suomenkielisen sanan

Tsemppiterveisin

Lukion psykologi Milla Maaria Kansanoja

Vinkkejä lukulomaan

Kuva: Pixabay.com

Ensi viikko on täynnä juhlaa, kun ensin pääsemme osaksi abien penkkarihulinaa ja heti perään ihastelemaan, kuinka kakkoset tanssivat itsensä koulumme vanhimmiksi. Penkkarijuhlinnan jälkeen abit pääsevät suuntaamaan ajatuksensa tuleviin yo-kirjoituksiin lukuloman myötä. Halusin kerätä teille muutamia vinkkejä lukulomaa ajatellen.

• Yo-kirjoitukset ovat vain kokeita. Ne voi tarpeen tullen uusia. Jännittäminen on inhimillistä, mutta turhaa painetta on hyvä olla ottamatta harteilleen :)
• Tee realistinen lukusuunnitelma. Merkitse selvästi, mitä haluat lukea ja milloin. Jätä lukusuunnitelmaan tarpeeksi vara-aikoja, jos satut esimerkiksi sairastumaan tai jokin suunnittelemasi juttu jää väliin. Vapaapäiviäkin täytyy olla! Lukusuunnitelman tekeminen helpottaa painetta, sillä tiedät, että kun pysyt suunnitelmassasi, saat luettua kaiken haluamasi ajoissa.
• Muista vapaa-aika! Et missään nimessä voi opiskella 24/7. Muista merkitä tarpeeksi vapaa-aikaa lukusuunnitelmaasi.
• Kaikkea ei voi osata. Älä siis panikoi turhaan, vaan opettele ne asiat, mitä voit. Kukaan meistä ei muista kaikkea. Yo-kirjoituksiin lukeminen on ensisijaisesti kertaamista, olet opetellut nämä asiat jo aiemmin. Keskity siis muistuttamaan asioita mieleesi ja selventämään ne asiat, jotka aiemmin jäivät epäselviksi.
• Jos asia ei selviä koulukirjasta, kokeile Googlea tai kilauta kaverille. Youtubessa on muuten loistavia opetusvideoita monista asioista.
• Älä vertaa opiskeluun käyttämääsi kokonaisaikaa kavereiden kanssa. Opiskele sen verran, mikä tuntuu sinulle oikealta määrältä. Me olemme yksilöitä, opimme eri tavoin ja eri tahtiin. Se mikä toimii toisella, ei opeta mitään toiselle. Tee rohkeasti sen mukaan, mikä sinusta tuntuu hyvältä.
• Muista tauot! Lue n. 45 min tai yksi kappale kerrallaan ja pidä pieni tauko. Tauot tehostavat oppimista.
• Käy välillä kävelyllä. Raitis ilma ja kävely tekevät todella hyvää oppimiselle ja opiskelusta palautumiselle. Kävelyn aikana mielesi työstää äsken luettuja asioita ja nostaa esiin epäselväksi jääneitä kohtia. Palaa niihin kävelyn jälkeen.
• Muista syödä riittävästi, sillä opiskelu vaatii energiaa! Pieni herkuttelu opiskelun lomassa voi myös mukavasti nostaa motivaatiota ;)
• Muista nukkua riittävästi, sillä riittävä uni on oppimisen edellytys. Jos uni ei tule, varaa ainakin tarpeeksi aikaa lepäämiselle.
• Tee opiskelusta hauskaa! Piirrä kuvia, aikajanoja, muistisääntöjä. Tee opiskeltavasta asiasta laulu. Kirjoita loruja tai runoja (riimit jää hyvin mieleen!). Tee opeteltavasta asiasta muistipeli ja pelaa sitä kaverisi kanssa. Opiskelkaa välillä yhdessä!

Paljon onnea matkaan ja muistakaan pitää omasta hyvinvoinnistanne huolta! :) Se on kaikkia arvosanoja tärkeämpää!

Tsemppiterveisin

Lukion psykologi Milla Maaria Kansanoja

Hyviä uutisia!

Kuva: Pixabay.com

Pahoitteluni yhtäkkisestä some-hiljaisuudesta! Hiljaisuudelle on kuitenkin ollut mitä mainion syy, sillä olen tässä jo jonkin aikaa ensin toivonut ja sitten järjestellyt erästä asiaa.


Niin kuin osa teistä tietää, jono lukiopsykologin vastaanotolle oli koko syksyn n. kuukauden. Nyt joulun alla ja alkuvuodesta jono venyi jo pahimmillaan 1,5 kuukauteen. Katja-kuraattorimme on onneksi voinut luvata aikoja nopeammin ja myös terveydenhoitajamme ovat tarvitsevia tapailleet, silloin kun psykologin vastaanotolle on haluttu, mutta jouduttu jonottamaan.


Nyt voin ilokseni ilmoittaa, että saamme hiihtoloman jälkeen lukiolle myös toisen psykologin yhdeksi päiväksi viikossa! Tämän myötä toivottavasti saamme  jonon lyhentymään inhimilliseksi :) Kaikki psykologin ajanvaraukset ja kysymykset jne. tulevat yhä minulle ja minä sitten ohjaan tarpeen mukaan joko omalle tai Marjaana-psykologin vastaanotolle. Niin kuin ennenkin, aikoja voi varata Wilma-viestillä, tekstiviestillä tai puhelimitse.

Oikein mukavaa alkavaa kevättä kaikille (minun mittapuulla kevät alkaa uudestavuodesta ;) )!

Lukion psykologi

Milla Maaria Kansanoja

Me voimme estää kiusaamisen!

Kuva: Pixabay.com

Koulukiusaaminen ja siihen puuttuminen on viime aikoina noussut paljon julkiseen keskusteluun. Hyvä näin, aihe on tärkeä ja meistä varmasti jokainen toivoisi, että kiusaamiseen löydettäisi tehokkaat, inhimilliset tavat puuttua.


Kiusaaminen tuntuu monelle meistä epämääräiseltä, itselle etäiseltä ja muutamaan oppilaaseen tai opiskelijaan liittyvältä ongelmalta. Moni kokee, ettei voi tehdä asialle mitään.


Mutta itseasiassa voi.


Tutkimusten mukaan kiusaamiseen voidaan parhaiten puuttua yhteisön toimesta. Jos näet käytävällä tönäisyn, puutu siihen! On aivan sama, onko kyseessä 'läppä' vai ei, töniminen ei kuulu kouluun! Puuttumiseksi riittää, että sanot ohi kulkiessasi, että "hei tuo ei ole ok!" Sama koskee nimittelyjä. Jos joku käyttää loukkaavaa nimitystä, muista sanoa ääneen, että tuo ei ole sopivaa. Tämä kuulostaa todella pieneltä pisaralta meressä, mutta nostamalla tilanteessa esiin sen, että käytös tai puhe on huomattu, eikä se ole ok, luomme yhteisöömme kiusaamisen vastaisia normeja. Vaikka yksittäinen lause tuntuu vähäiseltä, se on kuitenkin puuttumista tilanteeseen. Viesti siitä, että hei minä huomasin, mitä teit, eikä se ollut mielestäni hyväksyttävää. Tämä puuttumisen vastuu koskee meitä kaikkia. Erityisesti jokaista koulun henkilökunnan jäsentä, mutta myös jokaista oppilasta ja opiskelijaa. Sillä yhdessä luomme joko kulttuurin, jossa nimittely, töniminen tai ulkopuolelle jättäminen on ok tai yhteisön, jossa muistamme sanoa ääneen, että sellainen käytös ei ole sopivaa.


Koulukiusaaminen jättää yleensä valtavat arvet. Pitkäaikaiset arvet. Näitä arpia on hyvä käydä läpi yhdessä ammattilaisen kanssa, jotta oma taakka kevenisi. Monesti mietin, että jos kiusaajat tietäisivät edes puolet siitä kivusta, jonka heidän uhrinsa käyvät läpi, jättäisivätköhän he kiusaamatta...


Meillä jokaisella on vastuu puuttua tilanteeseen tilanteen vakavuuden vaatimalla tavalla. Se ei tarkoita, että tarvitsisi itse mennä väliin pelottavaan tilanteeseen, mutta se tarkoittaa sitä, että huomioimme jo ne pienet kiusaamisen teot ja sanat, joihin voimme itse tilanteessa puuttua ja viemme tietomme ja huolemme kiusaamisesta eteenpäin koulun henkilökunnalle.


Me yhdessä luomme yhteisömme. Tehdään siitä sellainen, jossa jokainen saa vapaasti olla oma itsensä ja antaa myös vapaasti muiden olla omia itsejään. Eikö? :)

Kiusaamisen vastaisin terveisin

Lukion psykologi Milla Maaria Kansanoja



Paluu arkeen

Kuva: Pixabay.com

Joululoma on ohi ja on aika palata takaisin arkeen! Ahdistaako? Se voi itseasiassa olla ihan hyvä merkki :) Monesti loman jälkeen paluu arkeen tuntuu meistä todella vaikealta, koska loma on tehnyt tehtävänsä! Olemme rentoutuneet ja päässeet irti arjen pyörteistä. Hyppäys takaisin arkeen tuntuu pahalta, koska olemme osanneet heittäytyä lomalle niin kuin on kuulunutkin. Ole siis jälleen kerran armollinen itsellesi, jos aamuherätykset tuntuvat nyt extra-pahoilta, tunnit tuntuvat normaalia pidemmiltä ja muutenkin arki takkuaa. Me sopeudumme kyllä arkeen taas, se vaan vie hetken aikaa.

Tsemppiä ensimmäisiin loman jälkeisiin päiviin!

Lukion psykologi

Milla Maaria Kansanoja

Ole hyvä itsellesi

Kuva: Pixabay.com

Todella usealla meistä on tapana kohdella itseämme hyvin ankarasti. Pienikin epäonnistuminen saa herkästi aikaan sisäisen ruoskimisen siitä, mitä olisi pitänyt osata/tehdä paremmin tai enemmän. Tällainen itsensä ruoskiminen ei vie hyvinvointiamme hyvään suuntaan. Päinvastoin. Se on itseasiassa aika loogista, kukapa meistä voisi olla kovin iloinen ja onnellinen, jos joku jatkuvasti haukkuisi ja vähättelisi meitä? Omat ajatuksemme voivat olla kuin kannustava ystävä tai kuin ilkeä ja vaativa valittaja.

Itseä tulisi kohdella kuin omaa parasta ystävää. Ymmärtäväisesti, armollisesti.

Jos tämä tuntuu jo lähtökohtaisesti vaikealta ajatukselta, ei hätää! Minulla on sinulle harjoitus. Mutta varoitan, harjoitus tuntuu ihan hassulta, jopa typerältä alkuun. Mutta lupaan, että se toimii! Tehtäväsi on mennä joka päivä peilin eteen kahden viikon ajan. Toive tottakai on, että jatkaisit harjoitusta pidempäänkin, jos ei päivittäin niin edes silloin tällöin. Mene peilin eteen ja sano itsellesi kolme hyvää asiaa itsestäsi. Esimerkiksi: Näytät hyvältä. Vitsi, että onnistuit tänään hyvin siinä ryhmätyössä. Sä pärjäät hyvin. Toista nämä lauseet kolme kertaa ääneen katsoen itseäsi samalla peilistä.

Jos et täysin uskon, mitä itse sanot, ei hätää! Meidän mielemme alkaa pikkuhiljaa uskoa siihen, mitä sille toistuvasti sanotaan. Näin sinä siis harjoitat mieltäsi suhtautumaan itseesi positiivisemmin ja kannustavammin. Sillä on yllättävän isoja, positiivisia vaikutuksia hyvinvointiimme!

Terveisin lukion psykologi

Milla Maaria Kansanoja