maanantai 24. syyskuuta 2018

Kun uni ei tule







Kuva: Pixabay.com


Nukkuminen on iso osa ihmisen jokapäiväistä elämää. Unen tarve kuitenkin vaihtelee. Yleensä lukioikäinen tarvitsee unta vähintään 7-8 tuntia vuorokaudessa. Jos nukut vähemmän, mutta tunnet itsesi siitä huolimatta virkeäksi, on yksilöllinen unentarpeesi keskimääräistä vähäisempi. Uniaikoja ei siis ole tarpeen vertailla kaverin kanssa, kunhan löydät itsellesi sopivan unen määrän ja pyrit siihen pääsääntöisesti. Hyvin nukutun yönkin jälkeen useimmat meistä ovat aamulla hieman väsyneitä ja tämä on täysin normaalia. Jos väsymys kuitenkin jatkuu pitkälle aamupäivään tai läpi päivän ja vaikuttaa esimerkiksi suoriutumiseesi koulussa, nukut todennäköisesti liian vähän.




Parhaimmillaan nukkuminen on ihana, rentouttava ja rauhoittava kokemus. Se antaa aivojemme ja mielemme levätä ja lataa meille voimia seuraavaan päivään. Nukkumisella on myös tärkeä rooli oppimisessa, sillä uni painaa muistiin päivän aikana oppimamme asiat. Jos uni sitten syystä tai toisesta häiriintyy, alkaa se pian muodostua ongelmaksi. Väsyneenä on vaikea selvitä koulupäivistä ja opinnoista. Ajatukset katkeilevat ja tehtäviin on hankala tarttua. Pahimmillaan puuttuva uni, painajaiset tai muut nukkumiseen liittyvät ongelmat saavat koko nukkumaan menon muuttumaan pelottavaksi. Syntyy unettomuuden ja väsymyksen kierre.


Hyvin usein nukkumisen pulmat johtuvat kuormittavasta elämäntilanteesta. Onko sinulla juuri nyt murheita, ahdistusta tai stressiä, joka voisi selittää unettomuutta? Onko kalenterisi niin täynnä, ettet ehdi päivän aikana hengähtää? On hyvä huomata, että positiivinenkin kiire eli kiireinen "kaiken mukavan tekeminen" voi vaikuttaa nukkumiseen. Nukkumiseen liittyvät pulmat ovat oiva varoitusmerkki siitä, että mielemme käy nyt syystä tai toisesta ylikierroksilla, on tarve hidastaa.

Tässä muutamia vinkkejä, joiden avulla voit helpottaa unen tuloa ja nukkumista:

  • Varmista, että sinulla on päivän aikana riittävästi rentouttavia, rauhallisia hetkiä. Mikäli paahdat sata lasissa läpi päivän, päivästä toiseen, on nukkumaanmenoaika vuorokauden ainoa aika mielellesi rauhoittua. Usein se vie aikaa, mikä viivästyttää nukahtamista. Varaa siis päivääsi rauhallisia hetkiä. Erityisen hyvä on rauhoittaa iltaa ja luoda mukavia iltarutiineja. Miltä kuulostaisi vaikka kupillinen kuumaa teetä tv:n äärellä ennen lämmintä suihkua tai kylpyä ja nukkumaanmenoa?
  • Vältä kännykkää ja muita älylaitteita ennen nukkumaanmenoa. Näyttöjen valo virkistää aivojamme ja siten haittaa nukahtamista. Ehdit kyllä lukemaan uusimmat viestit ja näkemään kavereiden uusimmat insta-kuvat huomennakin.
  • Kohtuullinen ja säännöllinen liikunta edistää unta. Vältä kuitenkin raskasta liikuntaa 3 tuntia ennen nukkumaanmenoa. Näin elimistö ehtii palautua ja valmistautua uneen.
  • Nauti kofeiini-tuotteita harkitusti. Kofeiinin unta häiritsevä vaikutus on voimassa vielä 12-24 tuntia nauttimisen jälkeen!
  • Lopeta tupakointi. Tupakointi nostaa vireystasoa ja vaikuttaa huonontavasti unenlaatuun. Ja ihan muutenkin, lopeta tupakointi :)
  • Jos tarvitset päiväunia, nuku n. 10-20 minuuttia. Silloin päiväunet eivät yleensä lyhennä yöunta.
  • Yleensä viileähkö ja viihtyisä makuuhuone takaa parhaat unet.
  • Aseta herätyskello paikkaan, jossa et näe sitä tai kuule sen tikitystä. Mikäli heräät keskellä yötä, älä katso kelloa. Ajalla ei ole yöllä väliä ja kellonkatsominen luo usein vain turhia paineita nukkumiselle.
  • JOS UNI EI TULE, ÄLÄ PANIKOI. UNTA EI VOI PAKOTTAA, MUTTA VOIT LEVÄTÄ VAIKKET NUKKUISIKAAN. Rauhallinen lepäily on nukkumisen jälkeen seuraavaksi paras keino ladata akkujamme ja sitä voimme tehdä silloinkin, kun uni ei tule :)
Ohjeiden laatimisessa on hyödynnetty teosta Järnefelt, H. & Hublin, C. (toim.). Työikäisten unettomuuden hoito. Työterveyslaitos, Tammerprint Oy, Tampere 2012.




maanantai 17. syyskuuta 2018

Mikä minulle on tärkeää?

Kuvan osoite: http://www.revelation2seven.org/UsedImages/SevenCircles.gif


Lukiossa nuorilta pyydetään hyvin varhain tietoa siitä, mihin aineisiin haluat panostaa, mikä sinua kiinnostaa. Mitä aineita aiot kirjoittaa ja mikä sinusta tulee isona? Kun sitten joku vieruskaveri kertookin heti aina halunneensa sairaanhoitajaksi tai saksan kielen opettajaksi, iskee paniikki. Apua, ei mulla ole mitään käryä siitä, mitä mä haluaisin tehdä isona??!




Ei hätää. Harvalla lukioikäisellä (tai vanhemmallakaan.....) on. Sinulla on vielä hyvin aikaa tunnustella sitä, mikä voisi olla hyvä suunta elämässä juuri sinulle.


Voit aloittaa pohdintasi esimerkiksi tämän tehtävän avulla. Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa sinulle tärkeitä asioita nyt ja/tai tulevaisuudessa. Piirrä paperille samanlainen ympyröiden röykkiö kuin kuvassa. Kirjoita sitten keskimmäiseen ympyrään "hyvä elämä", "minulle tärkeitä asioita" tai muu mieleisesi sopiva nimitys. Täytä sitten muihin ympyröihin sellaisia asioita, jotka sinusta kuuluvat hyvään elämään ja ovat sinulle tärkeitä. Kirjoittamasi asiat voivat liittyä esimerkiksi terveyteen, opintoihin, ihmissuhteisiin tai mihin tahansa, minkä koet itsellesi tärkeäksi. Voit myös piirtää ympyröitä lisää.




Numeroi lopuksi täytetyt ympyrät siten, että sinulle tärkein asia on numero 1, seuraavaksi tärkein numero 2, sitten numero 3 jne.




Nyt sinulla on piirrettynä omat arvosi, sinulle tärkeät asiat. Arvosi voivat muuttua ja todennäköisesti muuttuvatkin elämän kuluessa, ja se on täysin normaalia, osa elämää. Tarkastele kuitenkin omia arvojasi juuri nyt. Miltä ne näyttävät? Elätkö elämääsi siten, että sinulle tärkeät asiat ovat siinä läsnä? Löytyykö sinulle tärkeiden asioiden joukosta jotakin sellaista, mistä voisi tulla tulevaisuuden ammattisi? Millaiset asiat sinua kiinnostaisivat niin paljon, että voisit opiskella niitä jatkossa lisää?




Järvenpään lukion psykologi
Milla Maaria Kansanoja

keskiviikko 12. syyskuuta 2018

Lukuvinkki

Psykologiaa.com-sivustolla julkaistiin eilen loistava teksti liikunnan vaikutuksista mielen hyvinvointiin. Suosittelen lämpimästi tutustumaan! :)


https://psykologiaa.com/2018/09/11/liike-on-laake-mielen-hyvinvointiin/


Tekstin kirjoittanut Linda Elo on psykologi ja psykoterapeuttikoulutettava, joka toimii työterveyspsykologina sekä urheilijoiden kanssa psyykkisen valmennuksen tehtävissä niin yksilö- kuin joukkuetasolla.


Suosittelen lämpimästi tekstiin tutustumista myös psykologian kirjoituksiin valmistautuville! :)


Kuva: Pixabay.com

maanantai 10. syyskuuta 2018

Pieniä vinkkejä arkeen

Kuva: Pixabay.com







Liiku!



Liike on loistava keino irtautua esimerkiksi ahdistuksen tunteesta. Jos olet eläinihmisiä, tiedät, että esimerkiksi koirilla on tapana kirjaimellisesti puistatella itseään jännittävän tai innostavan tilanteen jälkeen. Kokeile samaa! Jos ahdistus tai muu voimakas tunne tuntuu valtaavan kehoasi, puistele, ravistele, hypi ja tanssi! Kenenkään ei tarvitse nähdä tai tietää, jos et halua ;) Liike auttaa kehoasi ja mieltäsi vapautumaan.


Järvenpään lukion psykologi
Milla Maaria Kansanoja

maanantai 3. syyskuuta 2018

Huomioi elämäntilanne

Kuva: Pixabay.com


Yksi sudenkuoppa oman hyvinvoinnin arvioinnissa ja omasta hyvinvoinnista huolehtimisessa liittyy usein oman elämäntilanteen tarkasteluun. Tapaan usein ihmisiä, jotka voivat olla hyvinkin tietoisia omista voimavaroistaan, vahvuuksistaan ja heikommista puolistaan, mutta jotka tästä huolimatta ovat unohtaneet täysin huomioida heitä ympäröivän elämäntilanteen.


Sen lisäksi, että ominaisuutemme ja voimavaramme vaikuttavat jaksamiseemme ja kykyihimme, myös elämäntilanteemme vaikuttaa aina hyvinvointiimme. Tasainen, turvallinen, mukava elämäntilanne säästää voimavarojamme ja meillä on enemmän energiaa toimia, opiskella ja harrastaa. Sen sijaan surullinen, stressaava, ahdistava, haastava elämäntilanne syö voimavarojamme, emmekä silloin jaksa toimia tavalliseen tapaamme. Muun muassa suru ja muu psyykkinen kuormitus vaikuttavat esimerkiksi muistiimme. Kenties olet huomannutkin, että haastavassa elämäntilanteessa ajatukset ovat muualla, kauppaan tullessasi unohdat totaalisesti, mitä olit hakemassa ja maksaessa maksukortin tunnusluku ei tule mieleen. Elämäntilanteella on siis suuri vaikutus toimintakykyymme ja jaksamiseemme.


Niinpä omaa elämäntilannetta on välillä hyvä tarkastella ja pysähtyä miettimään, onko elämässäni sellaisia tekijöistä, jotka väsyttävät ja vievät voimavaroja. Pystynkö tekemään niille jotakin? Pystyisinkö lisäämään elämääni sellaisia asioita, jotka tuovat minulle iloa ja energiaa?


Raskaassa elämäntilanteessa on hyvä ottaa vähän höllemmin, katsoa tv:tä, syödä hyvin ja vaihtaa raskas salitreeni hetkeksi kävelylenkkeihin.




Järvenpään lukiopsykologi
Milla Maaria Kansanoja