perjantai 11. tammikuuta 2019

Me voimme estää kiusaamisen!

Kuva: Pixabay.com


Koulukiusaaminen ja siihen puuttuminen on viime aikoina noussut paljon julkiseen keskusteluun. Hyvä näin, aihe on tärkeä ja meistä varmasti jokainen toivoisi, että kiusaamiseen löydettäisi tehokkaat, inhimilliset tavat puuttua.


Kiusaaminen tuntuu monelle meistä epämääräiseltä, itselle etäiseltä ja muutamaan oppilaaseen tai opiskelijaan liittyvältä ongelmalta. Moni kokee, ettei voi tehdä asialle mitään.


Mutta itseasiassa voi.


Tutkimusten mukaan kiusaamiseen voidaan parhaiten puuttua yhteisön toimesta. Jos näet käytävällä tönäisyn, puutu siihen! On aivan sama, onko kyseessä 'läppä' vai ei, töniminen ei kuulu kouluun! Puuttumiseksi riittää, että sanot ohi kulkiessasi, että "hei tuo ei ole ok!" Sama koskee nimittelyjä. Jos joku käyttää loukkaavaa nimitystä, muista sanoa ääneen, että tuo ei ole sopivaa. Tämä kuulostaa todella pieneltä pisaralta meressä, mutta nostamalla tilanteessa esiin sen, että käytös tai puhe on huomattu, eikä se ole ok, luomme yhteisöömme kiusaamisen vastaisia normeja. Vaikka yksittäinen lause tuntuu vähäiseltä, se on kuitenkin puuttumista tilanteeseen. Viesti siitä, että hei minä huomasin, mitä teit, eikä se ollut mielestäni hyväksyttävää. Tämä puuttumisen vastuu koskee meitä kaikkia. Erityisesti jokaista koulun henkilökunnan jäsentä, mutta myös jokaista oppilasta ja opiskelijaa. Sillä yhdessä luomme joko kulttuurin, jossa nimittely, töniminen tai ulkopuolelle jättäminen on ok tai yhteisön, jossa muistamme sanoa ääneen, että sellainen käytös ei ole sopivaa.


Koulukiusaaminen jättää yleensä valtavat arvet. Pitkäaikaiset arvet. Näitä arpia on hyvä käydä läpi yhdessä ammattilaisen kanssa, jotta oma taakka kevenisi. Monesti mietin, että jos kiusaajat tietäisivät edes puolet siitä kivusta, jonka heidän uhrinsa käyvät läpi, jättäisivätköhän he kiusaamatta...


Meillä jokaisella on vastuu puuttua tilanteeseen tilanteen vakavuuden vaatimalla tavalla. Se ei tarkoita, että tarvitsisi itse mennä väliin pelottavaan tilanteeseen, mutta se tarkoittaa sitä, että huomioimme jo ne pienet kiusaamisen teot ja sanat, joihin voimme itse tilanteessa puuttua ja viemme tietomme ja huolemme kiusaamisesta eteenpäin koulun henkilökunnalle.


Me yhdessä luomme yhteisömme. Tehdään siitä sellainen, jossa jokainen saa vapaasti olla oma itsensä ja antaa myös vapaasti muiden olla omia itsejään. Eikö? :)


Kiusaamisen vastaisin terveisin
Lukion psykologi Milla Maaria Kansanoja


maanantai 7. tammikuuta 2019

Paluu arkeen

Kuva: Pixabay.com




Joululoma on ohi ja on aika palata takaisin arkeen! Ahdistaako? Se voi itseasiassa olla ihan hyvä merkki :) Monesti loman jälkeen paluu arkeen tuntuu meistä todella vaikealta, koska loma on tehnyt tehtävänsä! Olemme rentoutuneet ja päässeet irti arjen pyörteistä. Hyppäys takaisin arkeen tuntuu pahalta, koska olemme osanneet heittäytyä lomalle niin kuin on kuulunutkin. Ole siis jälleen kerran armollinen itsellesi, jos aamuherätykset tuntuvat nyt extra-pahoilta, tunnit tuntuvat normaalia pidemmiltä ja muutenkin arki takkuaa. Me sopeudumme kyllä arkeen taas, se vaan vie hetken aikaa.


Tsemppiä ensimmäisiin loman jälkeisiin päiviin!
Lukion psykologi
Milla Maaria Kansanoja





perjantai 14. joulukuuta 2018

Ole hyvä itsellesi

Kuva: Pixabay.com


Todella usealla meistä on tapana kohdella itseämme hyvin ankarasti. Pienikin epäonnistuminen saa herkästi aikaan sisäisen ruoskimisen siitä, mitä olisi pitänyt osata/tehdä paremmin tai enemmän. Tällainen itsensä ruoskiminen ei vie hyvinvointiamme hyvään suuntaan. Päinvastoin. Se on itseasiassa aika loogista, kukapa meistä voisi olla kovin iloinen ja onnellinen, jos joku jatkuvasti haukkuisi ja vähättelisi meitä? Omat ajatuksemme voivat olla kuin kannustava ystävä tai kuin ilkeä ja vaativa valittaja.



Itseä tulisi kohdella kuin omaa parasta ystävää. Ymmärtäväisesti, armollisesti.

Jos tämä tuntuu jo lähtökohtaisesti vaikealta ajatukselta, ei hätää! Minulla on sinulle harjoitus. Mutta varoitan, harjoitus tuntuu ihan hassulta, jopa typerältä alkuun. Mutta lupaan, että se toimii! Tehtäväsi on mennä joka päivä peilin eteen kahden viikon ajan. Toive tottakai on, että jatkaisit harjoitusta pidempäänkin, jos ei päivittäin niin edes silloin tällöin. Mene peilin eteen ja sano itsellesi kolme hyvää asiaa itsestäsi. Esimerkiksi: Näytät hyvältä. Vitsi, että onnistuit tänään hyvin siinä ryhmätyössä. Sä pärjäät hyvin. Toista nämä lauseet kolme kertaa ääneen katsoen itseäsi samalla peilistä.
Jos et täysin uskon, mitä itse sanot, ei hätää! Meidän mielemme alkaa pikkuhiljaa uskoa siihen, mitä sille toistuvasti sanotaan. Näin sinä siis harjoitat mieltäsi suhtautumaan itseesi positiivisemmin ja kannustavammin. Sillä on yllättävän isoja, positiivisia vaikutuksia hyvinvointiimme!


Terveisin lukion psykologi
Milla Maaria Kansanoja

perjantai 7. joulukuuta 2018

TUHANNESTI ONNEA UUSILLE YLIOPPILAILLE!

Kuva: Pixabay.com


Tänään on se päivä, kun syksyn ylioppilaat saavat painaa päähänsä ylioppilaslakin, laulaa Gaudeamus igitur ja juhlia upeaa saavutustaan läheistensä kanssa. Tänään on se päivä, kun uudet ylioppilaat jättävät lukion pölyt taakseen ja astuvat uuteen elämänvaiheeseen, uuden tulevaisuutensa alkuun. Se alku voi tuntua pelottavalta, se voi tuntua ahdistavalta, se voi tuntua innostavalta, se voi tuntua ihanalta. Tai se voi tuntua tältä kaikelta. Isot saavutukset ovat yleensä samaan aikaan onnellisia ja haikeita. Juuri se tunteiden kirjo monesti tekeekin näistä juhlapäivistä niin hienoja :)


Viimeinen vinkkini teille ylioppilaille on, että mene rohkeasti eteenpäin ja etsi se juuri sinun näköisesti polku, sinun näköisesi elämä. Ole oma itsesi. Mihinkään ei ole kiire. Ja muista, se lakki ei ole tullut helpolla, olet tehnyt sen eteen töitä lukemattomia tunteja. Joten muista iloita ja juhlia tänään!


Tuhannesti onnea ylioppilaille!!!

Toivottaa lukion psykologi
Milla Maaria Kansanoja

maanantai 3. joulukuuta 2018

Haloo, missä mun motivaatio on?!

Kuva: Pixabay.com





Lukio on vapaaehtoinen koulutus, mutta kuinka moni kokee oikeasti olevansa täällä vapaaehtoisesti?


Monelle lukio on tapa ostaa lisää aikaa ennen aikuisuuteen liittyviä isoja päätöksiä, ennen päätöstä siitä, mikä minusta tulee isona. Osa on täällä, koska vanhemmat pakottavat. Osa on täällä, kun ei tiedä, missä muuallakaan olisi.




Mitä lukion käyminen merkitsee sinulle? Lukio voi olla itsessään tärkeän tuntuinen: täällä on kivaa, oppii yleissivistäviä asioita, näkee kivoja kavereita. Lukiolla voi kuitenkin olla myös toisenlainen merkitys, joka liittyy tulevaisuuteen. Mitä lukion käyminen minulle mahdollistaa? Joku on saattanut tietää jo pienestä pitäen haluavansa lääkäriksi tai kemistiksi ja lukio on luonnollinen askelma tällä polulla, tulevaisuuden koulutuksen mahdollistaja. Jos omat ammattihaaveet ovat kuitenkin tähän asti pysyneet visusti piilossa, voi lukion merkitys tuntua epäselvältä. Onko minun pakko käydä lukiota? Onko välttämätöntä opiskella tätä kurssia? On tärkeää huomata, ettei näissä missään lähestymistavassa ole mitään väärää. Oman koulunkäynnin kannalta olisi kuitenkin hyvä pysähtyä jossain vaiheessa pohtimaan, miksi oikeastaan opiskelen täällä. Kun omat lukio-opiskeluun johtaneet syyt ovat selvillä, tuntuu opiskelukin yleensä mukavammalta.




Mikä tahansa motivaation lähteesi onkaan, on realismin hyvä astua peliin. Lukio ei ole aina kivaa. Opiskelu ei ole aina kivaa. Se voi hetkittäin olla jopa hyvinkin syvältä sieltä jostain... Mutta ei sen tarvitsekaan olla aina kivaa! Ei elämä tai työelämäkään ole aina kivaa. Harva esimerkiksi siivoaa siksi, että suunnattomasti nauttisi siivoamisesta, mutta lähes jokainen nauttii kuitenkin puhtaasta kodista. Elämä on mukavampaa, jos onnistut nauttimaan suurimmasta osasta arjestasi, mutta jos opiskelumotivaatio on välillä kateissa, se kuuluu asiaan. Ei meistä kukaan voi olla täysin motivoitunut johonkin 24/7 kolme tai jopa neljä vuotta päivästä toiseen!


Kun motivaatio on hukassa, mieti, miksi olet täällä ja mihin tämä puurtaminen sinua vie. Ja jos et silloin keksi syytä, muttet toisaalta tiedä mitään muutakaan, mitä elämälläsi juuri nyt tekisit, voin lohduttaa, etten ole koskaan kuullut kenenkään katuvan käymiään opintoja, mutta opintojen keskeytymistä tai aloittamattomuutta monet katuvat.




Niinpä suosittelen lämpimästi rämpimään esimerkiksi suklaan voimalla läpi tästä motivaation laskuvedestä. Sillä edessäpäin siintää aurinkoinen tulevaisuus ja itseasiassa tämä rämpiminenkin voi olla ihan hauskaa, kunhan ei ota itseään tai opintojaan liian vakavasti :)


Lohduttavin terveisin
Järvenpään lukion psykologi Milla Maaria Kansanoja

maanantai 26. marraskuuta 2018

Pieniä vinkkejä arkeen




Kuva: Pixabay.com




Lähde kävelylle! Tiesitkö, että liikunnan on tutkitusti todistettu helpottavan masennusoireilua? Lyhytkin kävely luonnossa rentouttaa ja auttaa irrottautumaan stressistä ja paineista. Yleensä parhaat päätökset ja suunnitelmat syntyvät kävelylenkin aikana. Pieni kävely tekee myös erittäin hyvää kesken kokeisiin lukemisen. Se antaa aivoille hengähdystauon, joka helpottaa asioiden painamista mieleen ja toisaalta virkistää aivojasi vastaanottamaan lisää uusia oppeja.

Ps.: Tsemppiä koeviikon viimeisiin päiviin! Muistathan palkita itsesi onnistumisista ja toisaalta olla itsellesi armollinen, jos jokin koearvosana ei vastaakaan odotuksiasi... :)


Terveisin Järvenpään lukion psykologi
Milla Maaria Kansanoja

maanantai 19. marraskuuta 2018

Älylaiteet ja keskittymiskyky





Älypuhelimet ovat vielä uusi keksintö. Niin uusi keksintö, ettei meillä vielä ole kovinkaan kattavaa tutkimustietoa siitä, miten jatkuva puhelimen näprääminen, ihmissuhteiden siirtyminen someen ja jatkuvat keskeytykset vaikuttavat aivoihimme ja käyttäytymiseemme. Älylaitteen käyttö on palkitsevaa, nopeatempoista, koukuttavaa ja mahdollista 24/7. Kieltämättä täytyy myöntää, että pelkään, etteivät pitkäaikaisvaikutukset ole kovin positiivista luettavaa....


Aivotutkija Minna Huotilainen kirjoitti aiheesta hetki sitten Ylen Tiede-osiossa. Hän listaa muun muassa viisi keinoa elvyttää keskittymiskykyämme. Juttu on luettavissa täällä, käykäähän katsomassa!


https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/11/02/alylaitteet-tyhmentavat-koko-ihmiskunnan-aivotutkijan-5-vinkkia


Näin lukiossa suosittelen lämpimästi, että pyhitätte koulupäivän mahdollisimman paljon niille tosielämän tilanteille ja kohtaamisille, ja jättäisitte puhelimen suurimmaksi osaksi reppuun/laukkuun odottamaan. Jos olet huolissasi omasta keskittymiskyvystäsi, pohdi, milloin ongelmat ovat alkaneet ja voisiko kännykän käyttö liittyä niihin.  Huotilaisen vinkkejä noudattamalla voit helposti testata, auttaisiko kännykän näpräämisen vähentäminen keskittymiskykyäsi palautumaan. Jos et enää pysty seuraamaan kokonaista, kiinnostavaa elokuvaa alusta loppuun ottamatta kännykkää välissä käteen, on syytä huolestua ja ottaa Huotilaisen neuvot kokeiluun!


Terveisin Järvenpään lukion psykologi
Milla Maaria Kansanoja