Ole hyvä itsellesi

Kuva: Pixabay.com

Todella usealla meistä on tapana kohdella itseämme hyvin ankarasti. Pienikin epäonnistuminen saa herkästi aikaan sisäisen ruoskimisen siitä, mitä olisi pitänyt osata/tehdä paremmin tai enemmän. Tällainen itsensä ruoskiminen ei vie hyvinvointiamme hyvään suuntaan. Päinvastoin. Se on itseasiassa aika loogista, kukapa meistä voisi olla kovin iloinen ja onnellinen, jos joku jatkuvasti haukkuisi ja vähättelisi meitä? Omat ajatuksemme voivat olla kuin kannustava ystävä tai kuin ilkeä ja vaativa valittaja.

Itseä tulisi kohdella kuin omaa parasta ystävää. Ymmärtäväisesti, armollisesti.

Jos tämä tuntuu jo lähtökohtaisesti vaikealta ajatukselta, ei hätää! Minulla on sinulle harjoitus. Mutta varoitan, harjoitus tuntuu ihan hassulta, jopa typerältä alkuun. Mutta lupaan, että se toimii! Tehtäväsi on mennä joka päivä peilin eteen kahden viikon ajan. Toive tottakai on, että jatkaisit harjoitusta pidempäänkin, jos ei päivittäin niin edes silloin tällöin. Mene peilin eteen ja sano itsellesi kolme hyvää asiaa itsestäsi. Esimerkiksi: Näytät hyvältä. Vitsi, että onnistuit tänään hyvin siinä ryhmätyössä. Sä pärjäät hyvin. Toista nämä lauseet kolme kertaa ääneen katsoen itseäsi samalla peilistä.

Jos et täysin uskon, mitä itse sanot, ei hätää! Meidän mielemme alkaa pikkuhiljaa uskoa siihen, mitä sille toistuvasti sanotaan. Näin sinä siis harjoitat mieltäsi suhtautumaan itseesi positiivisemmin ja kannustavammin. Sillä on yllättävän isoja, positiivisia vaikutuksia hyvinvointiimme!

Terveisin lukion psykologi

Milla Maaria Kansanoja

TUHANNESTI ONNEA UUSILLE YLIOPPILAILLE!

Kuva: Pixabay.com

Tänään on se päivä, kun syksyn ylioppilaat saavat painaa päähänsä ylioppilaslakin, laulaa Gaudeamus igitur ja juhlia upeaa saavutustaan läheistensä kanssa. Tänään on se päivä, kun uudet ylioppilaat jättävät lukion pölyt taakseen ja astuvat uuteen elämänvaiheeseen, uuden tulevaisuutensa alkuun. Se alku voi tuntua pelottavalta, se voi tuntua ahdistavalta, se voi tuntua innostavalta, se voi tuntua ihanalta. Tai se voi tuntua tältä kaikelta. Isot saavutukset ovat yleensä samaan aikaan onnellisia ja haikeita. Juuri se tunteiden kirjo monesti tekeekin näistä juhlapäivistä niin hienoja :)


Viimeinen vinkkini teille ylioppilaille on, että mene rohkeasti eteenpäin ja etsi se juuri sinun näköisesti polku, sinun näköisesi elämä. Ole oma itsesi. Mihinkään ei ole kiire. Ja muista, se lakki ei ole tullut helpolla, olet tehnyt sen eteen töitä lukemattomia tunteja. Joten muista iloita ja juhlia tänään!

Tuhannesti onnea ylioppilaille!!!

Toivottaa lukion psykologi

Milla Maaria Kansanoja

Haloo, missä mun motivaatio on?!

Kuva: Pixabay.com

Lukio on vapaaehtoinen koulutus, mutta kuinka moni kokee oikeasti olevansa täällä vapaaehtoisesti?


Monelle lukio on tapa ostaa lisää aikaa ennen aikuisuuteen liittyviä isoja päätöksiä, ennen päätöstä siitä, mikä minusta tulee isona. Osa on täällä, koska vanhemmat pakottavat. Osa on täällä, kun ei tiedä, missä muuallakaan olisi.




Mitä lukion käyminen merkitsee sinulle? Lukio voi olla itsessään tärkeän tuntuinen: täällä on kivaa, oppii yleissivistäviä asioita, näkee kivoja kavereita. Lukiolla voi kuitenkin olla myös toisenlainen merkitys, joka liittyy tulevaisuuteen. Mitä lukion käyminen minulle mahdollistaa? Joku on saattanut tietää jo pienestä pitäen haluavansa lääkäriksi tai kemistiksi ja lukio on luonnollinen askelma tällä polulla, tulevaisuuden koulutuksen mahdollistaja. Jos omat ammattihaaveet ovat kuitenkin tähän asti pysyneet visusti piilossa, voi lukion merkitys tuntua epäselvältä. Onko minun pakko käydä lukiota? Onko välttämätöntä opiskella tätä kurssia? On tärkeää huomata, ettei näissä missään lähestymistavassa ole mitään väärää. Oman koulunkäynnin kannalta olisi kuitenkin hyvä pysähtyä jossain vaiheessa pohtimaan, miksi oikeastaan opiskelen täällä. Kun omat lukio-opiskeluun johtaneet syyt ovat selvillä, tuntuu opiskelukin yleensä mukavammalta.




Mikä tahansa motivaation lähteesi onkaan, on realismin hyvä astua peliin. Lukio ei ole aina kivaa. Opiskelu ei ole aina kivaa. Se voi hetkittäin olla jopa hyvinkin syvältä sieltä jostain... Mutta ei sen tarvitsekaan olla aina kivaa! Ei elämä tai työelämäkään ole aina kivaa. Harva esimerkiksi siivoaa siksi, että suunnattomasti nauttisi siivoamisesta, mutta lähes jokainen nauttii kuitenkin puhtaasta kodista. Elämä on mukavampaa, jos onnistut nauttimaan suurimmasta osasta arjestasi, mutta jos opiskelumotivaatio on välillä kateissa, se kuuluu asiaan. Ei meistä kukaan voi olla täysin motivoitunut johonkin 24/7 kolme tai jopa neljä vuotta päivästä toiseen!


Kun motivaatio on hukassa, mieti, miksi olet täällä ja mihin tämä puurtaminen sinua vie. Ja jos et silloin keksi syytä, muttet toisaalta tiedä mitään muutakaan, mitä elämälläsi juuri nyt tekisit, voin lohduttaa, etten ole koskaan kuullut kenenkään katuvan käymiään opintoja, mutta opintojen keskeytymistä tai aloittamattomuutta monet katuvat.




Niinpä suosittelen lämpimästi rämpimään esimerkiksi suklaan voimalla läpi tästä motivaation laskuvedestä. Sillä edessäpäin siintää aurinkoinen tulevaisuus ja itseasiassa tämä rämpiminenkin voi olla ihan hauskaa, kunhan ei ota itseään tai opintojaan liian vakavasti :)

Lohduttavin terveisin

Järvenpään lukion psykologi Milla Maaria Kansanoja

Pieniä vinkkejä arkeen

Kuva: Pixabay.com

Lähde kävelylle! Tiesitkö, että liikunnan on tutkitusti todistettu helpottavan masennusoireilua? Lyhytkin kävely luonnossa rentouttaa ja auttaa irrottautumaan stressistä ja paineista. Yleensä parhaat päätökset ja suunnitelmat syntyvät kävelylenkin aikana. Pieni kävely tekee myös erittäin hyvää kesken kokeisiin lukemisen. Se antaa aivoille hengähdystauon, joka helpottaa asioiden painamista mieleen ja toisaalta virkistää aivojasi vastaanottamaan lisää uusia oppeja.

Ps.: Tsemppiä koeviikon viimeisiin päiviin! Muistathan palkita itsesi onnistumisista ja toisaalta olla itsellesi armollinen, jos jokin koearvosana ei vastaakaan odotuksiasi... :)

Terveisin Järvenpään lukion psykologi

Milla Maaria Kansanoja

Älylaiteet ja keskittymiskyky

Älypuhelimet ovat vielä uusi keksintö. Niin uusi keksintö, ettei meillä vielä ole kovinkaan kattavaa tutkimustietoa siitä, miten jatkuva puhelimen näprääminen, ihmissuhteiden siirtyminen someen ja jatkuvat keskeytykset vaikuttavat aivoihimme ja käyttäytymiseemme. Älylaitteen käyttö on palkitsevaa, nopeatempoista, koukuttavaa ja mahdollista 24/7. Kieltämättä täytyy myöntää, että pelkään, etteivät pitkäaikaisvaikutukset ole kovin positiivista luettavaa....


Aivotutkija Minna Huotilainen kirjoitti aiheesta hetki sitten Ylen Tiede-osiossa. Hän listaa muun muassa viisi keinoa elvyttää keskittymiskykyämme. Juttu on luettavissa täällä, käykäähän katsomassa!


https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/11/02/alylaitteet-tyhmentavat-koko-ihmiskunnan-aivotutkijan-5-vinkkia


Näin lukiossa suosittelen lämpimästi, että pyhitätte koulupäivän mahdollisimman paljon niille tosielämän tilanteille ja kohtaamisille, ja jättäisitte puhelimen suurimmaksi osaksi reppuun/laukkuun odottamaan. Jos olet huolissasi omasta keskittymiskyvystäsi, pohdi, milloin ongelmat ovat alkaneet ja voisiko kännykän käyttö liittyä niihin.  Huotilaisen vinkkejä noudattamalla voit helposti testata, auttaisiko kännykän näpräämisen vähentäminen keskittymiskykyäsi palautumaan. Jos et enää pysty seuraamaan kokonaista, kiinnostavaa elokuvaa alusta loppuun ottamatta kännykkää välissä käteen, on syytä huolestua ja ottaa Huotilaisen neuvot kokeiluun!

Terveisin Järvenpään lukion psykologi

Milla Maaria Kansanoja

Järki-lehden haastattelu

Koulumme Järki-lehti viettää mielenterveysviikkoa! Viime viikolla lehden toimittaja kävi haastattelemassa myös minua teemaviikkoa varten.


Haastatteluni löytyy täältä: http://www.jarkimagazine.fi/ole-armollinen-itsellesi-ja-muille/


Käykäähän tutustumassa! :) Ja kiitos koulumme lehdelle loistavasta teemaviikko-ideasta!

Terveisin lukion psykologi

Milla Maaria Kansanoja

Hauska pointti aikatauluista

Eräs tarkkasilmäinen lukija kyseli, miten blogikirjoitukseni ilmestyvät yleensä mitä ihmeellisimpiin aikoihin aamuyöstä. Hyvä huomio! :D Tämä ei todellakaan johdu siitä, että kirjoittaisin työjuttuja yöaikaan (pois se minusta!), vaan kirjoitan usein monia postauksia kerrallaan ja ajastan ne ilmestymään n. viikon välein. Hassut kellonajat johtuvat siitä, ettemme vielä ole päässeet ajastustoiminnon kanssa ihan samalle aikavyöhykkeelle! :D


Todella hyvä pointti siis ja yritän jatkossa muistaa ajastaa postaukset ilmestymään vähemmän hämmentäviin aikoihin :) Ettette vaan luule, että yömyöhäänkin kuuluu tehdä töitä ;)

Rentoiluun tähtäävin terveisin

Lukion psykologi Milla Maaria Kansanoja

Kuva: Pixabay.com



Vinkkejä koeviikkoon: mitä kannattaa lukea ja missä järjestyksessä?

Kuva: Pixabay.com

• Aloita kokeeseen lukeminen silmäilemällä sisällysluettelosta koealueen otsikot läpi, jotta saat kokonaiskuvan siitä, mitä aiheita koealue pitää sisällään. Muistele, mitä asioita sinulla tulee näistä otsikoista mieleen.
• Kun aloitat varsinaisen lukemisen, käy koealue läpi kappale kerrallaan. Lue ensin otsikko, väliotsikot sekä kuvat, kaaviot ja kuvatekstit. Näiden avulla saat jo hyvän käsityksen siitä, mitä asioita kappale käsittelee.
• Katso sitten, onko tekstissä tummennettuja termejä. Varmista, että tunnet termit. Esimerkiksi kirjan oma termilista, google, wikipedia ja kaverit ovat korvaamaton apu vieraiden käsitteiden opettelussa. Voit tehdä itsellesi listan termeistä selityksineen, ennen kuin ryhdyt lukemaan koko kappaletta ajatuksella läpi. Näin pystyt lukiessasi keskittymään huomattavasti paremmin kokonaisuuteen, kun sinun ei enää kesken lukemisen tarvitse alkaa etsiä selityksiä vieraille käsitteille.
• Katso läpi myös muistiinpanosi kyseisestä kappaleesta.
• Vasta sitten lue kappale läpi. Kiinnitä erityisesti huomiota vaikeaksi kokemiisi kohtiin. Jos jokin asia jää epäselväksi; googlaa! Monesti sitä kautta saattaa löytyä sama asia hieman eri sanoin kerrottuna, mikä voi auttaa ymmärtämään, mistä on kyse. Myös kaverille voi kilauttaa ja kysyä neuvoa!
• Tauota lukemistasi! Tauot ovat tehokkaan oppimisen edellytys! Lue esimerkiksi yksi kappale tai ajallisesti n. 45-60 minuuttia kerrallaan, jonka jälkeen pidä tauko (esim. n. 10-15 min). Tauon jälkeen kertaa aiemmin lukemasi lyhyesti ja palaa epäselviin kohtiin, ennen kuin jatkat seuraavaan aiheeseen.
• Kun koko koealue on luettu, palaa sisällysluettelosivulle ja käy otsikot uudestaan läpi. Mitä näistä aiheista nyt osaat? Hyvä tapa kerrata koealue on käydä kaikki otsikot, väliotsikot, kuvat ja kaaviot sekä kuvatekstit läpi + omat muistiinpanosi.
• Varaa myös koeviikolla riittävästi aikaa lepäämiseen ja muuhun kuin opiskeluun! Esimerkiksi kevyt liikunta on oivaa vastapainoa opiskelulle ja itseasiassa tehostaa kokeisiin lukuasikin. Valitse itsellesi selvästi aika, jolloin opiskelet ja se aika, jolloin lepäät ja teet muita asioita. Muuten sinulla voi helposti olla koko ajan sellainen olo, että 'pitäisi lukea'. Koko aikaa ei tarvitse lukea!! Muista syödä riittävästi, sillä opiskelu kuluttaa paljon energiaa.
• Nuku riittävästi! Uni on oppimisen edellytys eli ethän lue koko yötä ja jätä yöunia väliin! Jos uni ei tule, lepäily on toiseksi paras juttu ja sille tulee varata riittävästi aikaa :)

Järvenpään lukion psykologi

Milla Maaria Kansanoja

Linkki-vinkki LUKI-vaikeudesta

Heippa! Luki-vaikeus on melkoisen yleinen vaiva ja se herkästi korostuu lukiossa, sillä luettavaa materiaalia on yhtäkkiä PALJON!


Tässä Youtuben linkkivinkki kaikille teille, jotka haluatte ideoita ja tietoa luki-vaikeuteen liittyen!

Lotan lukuisat vinkit

Mukavaa viikkoa kaikille! :)

Terveisin lukion psykologi

Milla Maaria Kansanoja

Mikään ei muutu, jos et ole valmis muuttamaan mitään

Kuva: Pixabay.com

Törmään usein ihmisiin, jotka käyttävät paljon aikaa kertoen siitä, mikä heidän elämässään on vialla. Mikä mättää koulussa, kotona ja vapaa-ajalla. Kuinka nukkumaan ei saa mentyä aiemmin, kuinka läksyjä ei saa tehtyä koulun jälkeen, vaikka haluaisi. Kuinka kännykkää näplätessä vierähtää taas pari tuntia, vaikka oikeasti olisi halunnut mennä lenkille. Kun sitten ehdotan heille jotakin uutta, pientä muutosta, esimerkiksi aikaisempaa nukkumaanmenoa kännykkäsurffailun sijaan, vastaus kuuluu, että "eiiiii tässä nyt mitään. Tällastahan tämä on", ja vähättelevä naurahdus perään. Nämä ovat usein niitä ihmisiä, jotka eivät kenties koskaan päädy psykologin vastaanotolle ja saattavatkin elää vuosikausia samassa "pitäisi, haluisin"-kuplassa minkään muuttumatta.

Jos tunnistat kuvauksesta itsesi, haluaisin antaa sinulle vähän ajateltavaa.

Älä vähättele tyytymättömyyttäsi, etenkään, jos se on jatkunut jo pitkään.

Mikään ei muutu, jos et ole valmis muuttamaan mitään.

Sen sijaan pienelläkin muutoksella voi olla suuret vaikutukset. Yksi pieni muutos saattaa aiheuttaa lumipalloefektin, ja kuka tietää, mihin kaikkeen hyvään se voi johtaa! Muutos on aina mahdollisuus.

Jos siis olet tyytymätön, mieti, mitä voisit muuttaa.

Mikä olisi sellainen, vaikka hyvin pieni, muutos, johon olisit valmis ryhtymään jo tänään?

Terveisin Järvenpään lukion psykologi

Milla Maaria Kansanoja

Pieniä vinkkejä arkeen

Kuva: Pixabay.com

Millaisessa ympäristössä vietät suurimman osan aikaasi?
Ympäristöllämme on iso merkitys omaan hyvinvointiimme. Joihinkin ympäristöihin ja asioihin emme juuri voi vaikuttaa, mutta yleensä omaan kotiimme ja huoneeseemme voimme. Onko huoneesi viihtyisä ja sinun näköisesi? Onko siellä mukava olla? Onko sinulla paikka, jossa tehdä koulutehtäviä ja paikka, missä levätä? Ovatko ne paikat viihtyisiä? Jos ei, mitä voisit muuttaa? Miten voisit tehdä sängystäsi kutsuvan unia ajatellen ja miten voisit tehdä opiskelupaikastasi tai välineistäsi inspiroivat? Mieti sellaisia värejä ja asioita, jotka voisivat tehdä olostasi mukavamman. Pienilläkin muutoksilla voi olla yllättävän isoja vaikutuksia viihtyvyyteemme ja siten hyvinvointiimme ja jopa aikaansaamiseen!


Pienenä bonusvinkkinä, että esimerkiksi kokeisiin luku käy paljon mukavammin, kun viihtyisän opiskelutilan lisäksi samalla napostelee jotakin herkullista ;)

Järvenpään lukion psykologi

Milla Maaria Kansanoja

SYYSLOMA!

Kuva: Pixabay.com

Se on kuulkaas syksy edennyt siihen pisteeseen, että tänään alkaa syysloma! Loman tärkein tehtävä on tuoda tauko arkiseen puurtamiseen ja antaa aikaa ja mahdollisuus rentoutua ja ladata akkuja. Siispä lämmin suositukseni on, että levätkää, syökää herkkuja, nähkää kavereita ja rentoutukaa! Tehkää kaikkea sellaista, mistä tulee hyvä mieli! Nyt on jopa velvollisuus jättää koulutyöt ja muut stressinaiheet viikon ajaksi taka-alalle ja keskittyä vain kaikkeen mukavaan.

Rentouttavaa ja mukavaa lomaa kaikille!

Terveisin Järvenpään lukion psykologi

Milla Maaria Kansanoja

Tehokkuusansa

Kuva: Pixabay



Koulu- ja työkulttuuri on nykyään hyvin vaativa ja tehokkuutta painottava. Sanoisin jopa, että tehokkuuteen painostava. Koko ajan pitäisi painaa täysillä tai vähintäänkin näyttää siltä, että painaa täysillä. Kokeisiinlukuaikoja vertaillaan tunneissa ja vapaa-aikaa ei saa olla. Stressistä on tullut ihannoitu asia ja kiireestä perusolotila.








Arvatkaapa vain, millaisia inhonväristyksiä kaikki tämä aiheuttaa psykologissa?! :D





Aina ei tarvitse painaa täysillä. Päin vastoin. Tutkimustieto osoittaa, että tauot, lepääminen, liikunta, ulkoilu jne. parantavat tehokkuuttamme ja kykyämme oppia. Siispä jaksota kokeisiin ja kirjoituksiin lukeminen niin, että pidät riittävästi taukoja. Lähde välissä kävelylle ja vietä välillä täysin vapaapäiviä. Panosta nukkumiseen ja syö hyvin. Kaikki tämä edistää oppimistasi ja auttaa sinua sisäistämään opiskeltavat asiat paremmin. Ennen kaikkea sopivalla levon määrällä jaksat selvitä paitsi opinnoista, myös myöhemmin työelämästä ja noh, ylipäänsä elämästä!

Järvenpään lukion psykologi

Milla Maaria Kansanoja

Pieniä vinkkejä arkeen



Kuva: Pixabay.com

Hiljaisuus tekee hyvää.

Anna itsellesi pieniä hiljaisuuden hetkiä, mielellään päivittäin. Sulje musiikki, tv, pistä kännykkä piiloon. Istu mukavasti ja sulje silmäsi. Nauti hetki siitä, ettet tee yhtään mitään. Hengitä muutama kerta oikein syvään sisään ja ulos. Hiljaisuus ja pienet pysähtymiset helpottavat rauhoittamaan kehosi ja mielesi, ja parantavat jaksamistasi. Etenkin, jos kärsit uniongelmista ja/tai stressistä, pienet pysähtymiset pitkin päivää voivat helpottaa asiaa.

Järvenpään lukion psykologi

Milla Maaria Kansanoja

Kun uni ei tule



Kuva: Pixabay.com

Nukkuminen on iso osa ihmisen jokapäiväistä elämää. Unen tarve kuitenkin vaihtelee. Yleensä lukioikäinen tarvitsee unta vähintään 7-8 tuntia vuorokaudessa. Jos nukut vähemmän, mutta tunnet itsesi siitä huolimatta virkeäksi, on yksilöllinen unentarpeesi keskimääräistä vähäisempi. Uniaikoja ei siis ole tarpeen vertailla kaverin kanssa, kunhan löydät itsellesi sopivan unen määrän ja pyrit siihen pääsääntöisesti. Hyvin nukutun yönkin jälkeen useimmat meistä ovat aamulla hieman väsyneitä ja tämä on täysin normaalia. Jos väsymys kuitenkin jatkuu pitkälle aamupäivään tai läpi päivän ja vaikuttaa esimerkiksi suoriutumiseesi koulussa, nukut todennäköisesti liian vähän.

Parhaimmillaan nukkuminen on ihana, rentouttava ja rauhoittava kokemus. Se antaa aivojemme ja mielemme levätä ja lataa meille voimia seuraavaan päivään. Nukkumisella on myös tärkeä rooli oppimisessa, sillä uni painaa muistiin päivän aikana oppimamme asiat. Jos uni sitten syystä tai toisesta häiriintyy, alkaa se pian muodostua ongelmaksi. Väsyneenä on vaikea selvitä koulupäivistä ja opinnoista. Ajatukset katkeilevat ja tehtäviin on hankala tarttua. Pahimmillaan puuttuva uni, painajaiset tai muut nukkumiseen liittyvät ongelmat saavat koko nukkumaan menon muuttumaan pelottavaksi. Syntyy unettomuuden ja väsymyksen kierre.

Hyvin usein nukkumisen pulmat johtuvat kuormittavasta elämäntilanteesta. Onko sinulla juuri nyt murheita, ahdistusta tai stressiä, joka voisi selittää unettomuutta? Onko kalenterisi niin täynnä, ettet ehdi päivän aikana hengähtää? On hyvä huomata, että positiivinenkin kiire eli kiireinen "kaiken mukavan tekeminen" voi vaikuttaa nukkumiseen. Nukkumiseen liittyvät pulmat ovat oiva varoitusmerkki siitä, että mielemme käy nyt syystä tai toisesta ylikierroksilla, on tarve hidastaa.

Tässä muutamia vinkkejä, joiden avulla voit helpottaa unen tuloa ja nukkumista:

• Varmista, että sinulla on päivän aikana riittävästi rentouttavia, rauhallisia hetkiä. Mikäli paahdat sata lasissa läpi päivän, päivästä toiseen, on nukkumaanmenoaika vuorokauden ainoa aika mielellesi rauhoittua. Usein se vie aikaa, mikä viivästyttää nukahtamista. Varaa siis päivääsi rauhallisia hetkiä. Erityisen hyvä on rauhoittaa iltaa ja luoda mukavia iltarutiineja. Miltä kuulostaisi vaikka kupillinen kuumaa teetä tv:n äärellä ennen lämmintä suihkua tai kylpyä ja nukkumaanmenoa?
• Vältä kännykkää ja muita älylaitteita ennen nukkumaanmenoa. Näyttöjen valo virkistää aivojamme ja siten haittaa nukahtamista. Ehdit kyllä lukemaan uusimmat viestit ja näkemään kavereiden uusimmat insta-kuvat huomennakin.
• Kohtuullinen ja säännöllinen liikunta edistää unta. Vältä kuitenkin raskasta liikuntaa 3 tuntia ennen nukkumaanmenoa. Näin elimistö ehtii palautua ja valmistautua uneen.
• Nauti kofeiini-tuotteita harkitusti. Kofeiinin unta häiritsevä vaikutus on voimassa vielä 12-24 tuntia nauttimisen jälkeen!
• Lopeta tupakointi. Tupakointi nostaa vireystasoa ja vaikuttaa huonontavasti unenlaatuun. Ja ihan muutenkin, lopeta tupakointi :)
• Jos tarvitset päiväunia, nuku n. 10-20 minuuttia. Silloin päiväunet eivät yleensä lyhennä yöunta.
• Yleensä viileähkö ja viihtyisä makuuhuone takaa parhaat unet.
• Aseta herätyskello paikkaan, jossa et näe sitä tai kuule sen tikitystä. Mikäli heräät keskellä yötä, älä katso kelloa. Ajalla ei ole yöllä väliä ja kellonkatsominen luo usein vain turhia paineita nukkumiselle.
• JOS UNI EI TULE, ÄLÄ PANIKOI. UNTA EI VOI PAKOTTAA, MUTTA VOIT LEVÄTÄ VAIKKET NUKKUISIKAAN. Rauhallinen lepäily on nukkumisen jälkeen seuraavaksi paras keino ladata akkujamme ja sitä voimme tehdä silloinkin, kun uni ei tule :)

Ohjeiden laatimisessa on hyödynnetty teosta Järnefelt, H. & Hublin, C. (toim.). Työikäisten unettomuuden hoito. Työterveyslaitos, Tammerprint Oy, Tampere 2012.

Mikä minulle on tärkeää?

Kuvan osoite: http://www.revelation2seven.org/UsedImages/SevenCircles.gif

Lukiossa nuorilta pyydetään hyvin varhain tietoa siitä, mihin aineisiin haluat panostaa, mikä sinua kiinnostaa. Mitä aineita aiot kirjoittaa ja mikä sinusta tulee isona? Kun sitten joku vieruskaveri kertookin heti aina halunneensa sairaanhoitajaksi tai saksan kielen opettajaksi, iskee paniikki. Apua, ei mulla ole mitään käryä siitä, mitä mä haluaisin tehdä isona??!




Ei hätää. Harvalla lukioikäisellä (tai vanhemmallakaan.....) on. Sinulla on vielä hyvin aikaa tunnustella sitä, mikä voisi olla hyvä suunta elämässä juuri sinulle.


Voit aloittaa pohdintasi esimerkiksi tämän tehtävän avulla. Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa sinulle tärkeitä asioita nyt ja/tai tulevaisuudessa. Piirrä paperille samanlainen ympyröiden röykkiö kuin kuvassa. Kirjoita sitten keskimmäiseen ympyrään "hyvä elämä", "minulle tärkeitä asioita" tai muu mieleisesi sopiva nimitys. Täytä sitten muihin ympyröihin sellaisia asioita, jotka sinusta kuuluvat hyvään elämään ja ovat sinulle tärkeitä. Kirjoittamasi asiat voivat liittyä esimerkiksi terveyteen, opintoihin, ihmissuhteisiin tai mihin tahansa, minkä koet itsellesi tärkeäksi. Voit myös piirtää ympyröitä lisää.




Numeroi lopuksi täytetyt ympyrät siten, että sinulle tärkein asia on numero 1, seuraavaksi tärkein numero 2, sitten numero 3 jne.




Nyt sinulla on piirrettynä omat arvosi, sinulle tärkeät asiat. Arvosi voivat muuttua ja todennäköisesti muuttuvatkin elämän kuluessa, ja se on täysin normaalia, osa elämää. Tarkastele kuitenkin omia arvojasi juuri nyt. Miltä ne näyttävät? Elätkö elämääsi siten, että sinulle tärkeät asiat ovat siinä läsnä? Löytyykö sinulle tärkeiden asioiden joukosta jotakin sellaista, mistä voisi tulla tulevaisuuden ammattisi? Millaiset asiat sinua kiinnostaisivat niin paljon, että voisit opiskella niitä jatkossa lisää?

Järvenpään lukion psykologi

Milla Maaria Kansanoja

Lukuvinkki

Psykologiaa.com-sivustolla julkaistiin eilen loistava teksti liikunnan vaikutuksista mielen hyvinvointiin. Suosittelen lämpimästi tutustumaan! :)


https://psykologiaa.com/2018/09/11/liike-on-laake-mielen-hyvinvointiin/


Tekstin kirjoittanut Linda Elo on psykologi ja psykoterapeuttikoulutettava, joka toimii työterveyspsykologina sekä urheilijoiden kanssa psyykkisen valmennuksen tehtävissä niin yksilö- kuin joukkuetasolla.


Suosittelen lämpimästi tekstiin tutustumista myös psykologian kirjoituksiin valmistautuville! :)

Kuva: Pixabay.com

Pieniä vinkkejä arkeen

Kuva: Pixabay.com



Liiku!

Liike on loistava keino irtautua esimerkiksi ahdistuksen tunteesta. Jos olet eläinihmisiä, tiedät, että esimerkiksi koirilla on tapana kirjaimellisesti puistatella itseään jännittävän tai innostavan tilanteen jälkeen. Kokeile samaa! Jos ahdistus tai muu voimakas tunne tuntuu valtaavan kehoasi, puistele, ravistele, hypi ja tanssi! Kenenkään ei tarvitse nähdä tai tietää, jos et halua ;) Liike auttaa kehoasi ja mieltäsi vapautumaan.

Järvenpään lukion psykologi

Milla Maaria Kansanoja

Huomioi elämäntilanne

Kuva: Pixabay.com

Yksi sudenkuoppa oman hyvinvoinnin arvioinnissa ja omasta hyvinvoinnista huolehtimisessa liittyy usein oman elämäntilanteen tarkasteluun. Tapaan usein ihmisiä, jotka voivat olla hyvinkin tietoisia omista voimavaroistaan, vahvuuksistaan ja heikommista puolistaan, mutta jotka tästä huolimatta ovat unohtaneet täysin huomioida heitä ympäröivän elämäntilanteen.


Sen lisäksi, että ominaisuutemme ja voimavaramme vaikuttavat jaksamiseemme ja kykyihimme, myös elämäntilanteemme vaikuttaa aina hyvinvointiimme. Tasainen, turvallinen, mukava elämäntilanne säästää voimavarojamme ja meillä on enemmän energiaa toimia, opiskella ja harrastaa. Sen sijaan surullinen, stressaava, ahdistava, haastava elämäntilanne syö voimavarojamme, emmekä silloin jaksa toimia tavalliseen tapaamme. Muun muassa suru ja muu psyykkinen kuormitus vaikuttavat esimerkiksi muistiimme. Kenties olet huomannutkin, että haastavassa elämäntilanteessa ajatukset ovat muualla, kauppaan tullessasi unohdat totaalisesti, mitä olit hakemassa ja maksaessa maksukortin tunnusluku ei tule mieleen. Elämäntilanteella on siis suuri vaikutus toimintakykyymme ja jaksamiseemme.


Niinpä omaa elämäntilannetta on välillä hyvä tarkastella ja pysähtyä miettimään, onko elämässäni sellaisia tekijöistä, jotka väsyttävät ja vievät voimavaroja. Pystynkö tekemään niille jotakin? Pystyisinkö lisäämään elämääni sellaisia asioita, jotka tuovat minulle iloa ja energiaa?


Raskaassa elämäntilanteessa on hyvä ottaa vähän höllemmin, katsoa tv:tä, syödä hyvin ja vaihtaa raskas salitreeni hetkeksi kävelylenkkeihin.

Järvenpään lukiopsykologi

Milla Maaria Kansanoja

Cheekend

Kuva: Pixabay.com

Viikonloppuna seurasin mielenkiinnolla, kuinka kaikkien suomalaisten tuntema supertähti, Cheek, lopetti uransa. Mielestäni kaikkeen tähän sisältyi aivan todella tärkeä opetus. Sekin, mitä rakastamme, voi uuvuttaa. Jos aikaa tauoille ja levolle ei ole, jos joku osa-alue estää elämää ja arkea olemasta tasapainossa, ei sitä voi loputtomiin jaksaa. Joskus on viisautta osata luopua itselle tärkeästäkin asiasta, jos se vaarantaa oman hyvinvoinnin.


Tehkää asioita, joita rakastatte, mutta pitäkää samalla huoli siitä, että saatte riittävästi lepoa ja että elämänne on tasapainossa! :)

Järvenpään lukion psykologi

Milla Maaria Kansanoja

Riittää kun et tee aina parastasi!

Kuva: Pixabay.com






Tiedättehän sen paljon kuullun lauseen...."Riittää kun yrität parhaasi!"

Inhoan sitä lausetta.

Työ- ja opiskelukulttuuri tuntuu nykyään ihannoivan jatkuvaa täysillä paahtamista. Koko ajan pitäisi edustaa, tehdä parhaansa ja ylittää itsensä. Jos et ole kiireinen, niin älä nyt ainakaan vaan sano sitä ääneen!

Tässä ihannoinnissa on vain yksi piiiikku pikkuinen mutta.

Kukaan ei jaksa aina tehdä parastaan.

Se on yksinkertaisesti mahdoton vaatimus! Tiedättekö mihin jatkuva parhaansa yrittäminen johtaa? Uupumukseen ja väsymykseen. Kukaan ei voi jaksaa tehdä aina parastaan kaikissa asioissa.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että määrätietoisuudesta ja kunnianhimosta tarvitsisi luopua. Tärkeää olisi löytää ne itselle tärkeät asiat, joihin haluaa panostaa. Tehdä parhaansa rajatussa määrässä itselle ja tulevaisuudelle tärkeissä asioissa ja mennä vähän rimaa hipoen sitten joissain muissa jutuissa. Joitain asioita voi suosiolla siirtää seuraavaan päivään tai jättää vaikka kokonaan tekemättäkin.

Tekemällä parhaasi niissä asioissa, joissa sillä on väliä ja säästämällä voimia joissain vähäpätöisimmissä asioissa takaat sen, että sinulla riittää voimia panostaa itsellesi tärkeisiin asioihin tulevaisuudessakin.

Älä siis anna tämän mahdottoman kiirekulttuurin väsyttää itseäsi :) Panosta, mutta myös lepää, herkuttele ja nauti elämästä!

Järvenpään lukion psykologi

Milla Maaria Kansanoja

Pieniä vinkkejä arkeen

Kuva: Pixabay.com

HYMYILE! :)

Meidän aivomme tykkäävät hymystä. Väkisinkin väännetty tekohymy saa aikaan aivoissa samoja asioita kuin aito hymy. Niinpä tekohymy ikään kuin huijaa aivojamme iloisemmiksi, jolloin tulemme oikeastikin paremmalle tuulelle. Bonuksena parannat hymylläsi myös ympärilläsi olevien päivää, sillä hymy tarttuu!

Järvenpään lukion psykologi

Milla Maaria Kansanoja

Lukuvuoden avaus

Kuva: Pixabay.com

Tänään koko lukion väki kokoontui yhteiseen lukuvuoden avaukseen. Varmasti paras kuvaava sana tilaisuudelle oli 'WAU'. En voinut muuta kuin mykistyneenä kuunnella upeaa pianotaiturointia, ihanan viisaita ja samalla rentoja oppeja entiseltä oppilaaltamme, nykyiseltä maailmanmestarilta ja lopuksi vielä mykistyneenä ihmetellä upeaa tanssitaituruutta. Olen aivan häkeltynyt siitä, millaista taitoa näiden seinien sisälle mahtuu!!!


Silti tärkeimpänä mieleeni jäi rehtorimme viisas puhe, jossa hän muisti sanoa ääneen, että meistä jokaisesta ei tule Suomen tai maailman mestaria, ja se ei haittaa mitään. Ei tarvitse tulla. Etsitään jokainen ne omat juttumme. Tehdään sitä, mistä tykätään ja opiskellaan sitä, mikä kiinnostaa. Rakennetaan oman näköinen elämä. Silloin olemme varmasti onnellisia ja tyytyväisiä, liittyi niihin saavutuksiin mestaruus-titteleitä tai ei :)

Järvenpään lukion psykologi

Milla Maaria Kansanoja

Ykkösten hyvinvointitunnit

Kuva: Pixabay.com

Syksyn tullen starttaavat myös perinteiset ykkösten hyvinvointitunnit! Syksyn aikana tulemme kuraattori Katjan ja terveydenhoitaja Minnan kanssa esittäytymään kaikille syksyllä 2018 aloittaneille ryhmille. Kuraattori-Katjan kanssa pidämme samassa yhteydessä kaikille ykkösille hyvinvointitunnin, jossa käymme yhteisesti läpi keinoja ylläpitää omaa hyvinvointiaan lukio-opintojen aikana.


Pian siis nähdään uudet ykköset! :)


Tulemme samalla porukalla esittäytymään myös ykkösten vanhempainiltaan 23.8.. Joten vanhemmat, me nähdään siellä!

Järvenpään lukion psykologi

Milla Maaria Kansanoja

Tervehdys Järvenpään lukion väki!




Kuva: Pixabay.com

Niin vain ihanan lämmin kesä on kääntynyt syksyksi ja aamulla joutuu jo turvautumaan takin lämpöön koululle kävellessä!

Lämpimästi tervetuloa takaisin kaikki kesälomaa viettäneet ja erityisesti tervetuloa Järvenpään lukion uudet opiskelijat!

Ajatus tästä blogista syntyi siirtyessäni lukiolle töihin viime talvena. Psykologi on perinteisesti ollut koulujen arjessa aika näkymätön hahmo, joka tapaa opiskelijoita kaikessa hiljaisuudessa omassa työhuoneessaan. Uuden oppilas- ja opiskeluhuoltolain myötä suuntaus on kuitenkin koko ajan ollut enemmän ja enemmän näkyvämpään työhön ja koko kouluyhteisön tukemiseen. Mietin pitkään, mikä olisi sopiva ja toimiva tapa tavoittaa kaikki lukiopsykologin ammattitaitoa kaipaavat. Blogi ei varmasti ole aivan ihanteellisin vaihtoehto; olen käsittänyt, etteivät nuoret enää juurikaan lue blogeja ja onhan tässä muutamia muitakin ei-niin-ihanteellisia ominaisuuksia. Blogiin kuitenkin päädyin, mm. siksi, että...

• Tänne saa helpon hakutoiminnan, jonka kautta lukijoiden on vaivatonta etsiä ja löytää juuri haluamiinsa teemoihin liittyviä tekstejä
• Blogia pääsee lukemaan halutessaan mihin aikaan vuorokaudesta tahansa
• Blogiin on helppo laittaa lisäsivu, jossa on listattuna paikkoja, joista voi hakea apua
• Blogi palvelee myös vanhempia ja koulun henkilökuntaa. Ja ylipäänsä kaikkia, jotka haluavat tätä seurata!
• Blogitekstit voivat olla tarpeen mukaan lyhyitä tai pidempiä

Tämä on siis Järvenpään lukion psykologin oma blogi, jonka tarkoituksena on tuoda psykologin ammattitaitoa ja tietoa juuri meidän lukiolaisille suunnattuna.

Kantavana teemana on ainakin jaksamisen ylläpitäminen. Haluan antaa tietoa ja työkaluja, joilla uupumuksen sudenkuoppia voi välttää ja oppia käyttämään omaa potentiaaliaan hyvin, mutta kohtuullisesti :) Opiskelutekniikat ja -vinkit tulevat myös olemaan yksi blogin tärkeimmistä teemoista. Käsittelemme myös tunteita ja ajatuksia yleisemmin, unta sekä kaikkea muuta, mikä koulun arjesta nousee puheenaiheeksi!

Kommentit ja kysymykset ovat erittäin tervetulleita!

MUKAVAA ALKAVAA SYYSLUKUKAUTTA KAIKILLE!

Järvenpään lukion psykologi

Milla Maaria Kansanoja